Tekoäly (AI) kattaa monenlaisia teknologioita ja menetelmiä, joiden tavoitteena on jäljitellä ihmisen älykkyyttä ja päätöksentekokykyä tietokonejärjestelmissä. Yleensä tekoäly toimii seuraavalla tavalla: ensin sille syötetään tietoa, jota kutsutaan koulutusdataksi. Koulutusdatan avulla tekoäly opettelee ja luo malleja, jonka perusteella se pystyy tekemään päätöksiä ja suorittamaan tehtäviä uudelle datalle. Tätä prosessia toistetaan ja malleja päivitetään jatkuvasti, jotta tekoäly voi parantaa suorituskykyään.
Tekoäly koostuu erilaisista tyypeistä, kuten heikosta ja vahvasta tekoälystä. Heikko tekoäly on erikoistunut tiettyihin tehtäviin, kuten kuvien tai puheen tunnistamiseen. Vahva tekoäly sen sijaan pystyy ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia ja soveltamaan oppimaansa eri tilanteisiin. Lisäksi on olemassa symbolinen tekoäly, joka perustuu sääntöihin ja koneoppimismenetelmiin, kuten neuroverkkoihin ja joka oppii suuresta määrästä dataa.
Tekoälytyökaluja on todella monia mutta markkinoinnin työkalupakkiin sopivat esimerkiksi ChatGPT, Google Gemini ja Microsoft Copilot, jotka toimivat tekstipohjaisesti, Dalle ja Leonardo.Ai kuvien työstämiseen. Työkaluja tulee kuitenkin koko ajan lisää ja erityisesti videontuotantoon soveltuvat työkalut kehittyvät nyt vauhdikkaasti. Lisäksi moni ohjelmisto käyttää jo sisäisissä prosesseissa tekoälyä apuna, kuten esimerkiksi Google Ads ja Facebook Ads, jotka pystyvät kävijädatan perusteella päättelemään, mitä mainoksia kannattaa näyttää millekin kohderyhmälle.
Promptaaminen: Mitä tekoälylle ei kannata kertoa?
Promptaaminen eli kehotemuotoilu lyhykäisyydessään tarkoittaa tekoälyn ohjaamista kehotteiden avulla kohti haluttua lopputulosta. Tekoälylle annetaan ohjeita kirjallisilla kehotteilla, kuten esimerkiksi ”Kirjoita kiitoskirje markkinointitoimiston asiakkaille pitkään jatkuneesta yhteistyöstä”. Kehotteita joutuu usein tarkentamaan, joten harvoin pelkästään yksi kehote on riittävä halutun lopputuloksen saamiseksi. Jos haluat oppia, kuinka prompteja kannattaa kirjoittaa, lue lisää artikkelistamme ”Vinkit tekoälyn promtaamiseen eli kehotemuotoiluun”.
Ota huomioon, että tekoäly oppii sille annetuista kehotteista. Tekoälylle ei kannata kertoa mitään luottamuksellista tai salassa pidettävää tietoa yrityksestäsi. Ajattele asia niin, että tekoäly on sparrauskaverisi, jolta voit pyytää apua ja joka auttaa mielellään mutta jolle et voi kertoa yrityksen sisäisiä asioita.
Yrityksessäsi kannattaa tehdä myös yhteiset pelisäännöt tekoälyn käyttämiselle. Pelisäännöt auttavat niissä tilanteissa, kun et ole varma voitko käyttää asiassa tekoälyä apuna. Jos teet asiakastyötä, kannattaa asiakkaalta tarkistaa, kuinka he suhtautuvat tekoälyn käyttämiseen.
Tekoälyn vastuullisesta käytöstä on ollut viime aikoina paljon puhetta. On ollut esimerkiksi pohdintaa siitä, saako tekoälyn tekstejä julkaista ominaan. Suosituksena onkin käyttää tekoälyä apuna ja ideoimiseen mutta esimerkiksi tekstisisällöt kannattaa muokata omannäköiseksi.
Miten tekoälyä voidaan käyttää markkinoinnin tehostamisessa?
Markkinoinnissa tekoälyä voidaan hyödyntää hyvin monella eri osa-alueella. Tekoälytyökalut ovat yksi keino ja lisäksi useat markkinoijan työkalut jo itsessään hyödyntävät tekoälyä. Tekoälyä voidaan hyödyntää mainonnan personointiin, datan analysointiin, asiakassegmentointiin, trendien havaitsemiseen, sisällöntuotantoon sekä hakukoneoptimointiin.
Segmentointi
Markkinoijat voivat käyttää tekoälyä kuluttajien käyttäytymisen ja toimien ymmärtämiseen eri alustoilla. Tekoäly pystyy myös käsittelemään nopeasti suuria määriä dataa sosiaalisesta mediasta, sähköposteista ja verkosta sekä koostamaan tietoa. Tekoälyn avulla markkinoijat voivatkin voivat muodostaa kohderyhmiä markkinoinnille.
Analysointi
Tekoälyn data-analyysistrategiat ovat paljon tehokkaampia ja tarkempia kuin ihmisen kyvyt. Tekoäly voi auttaa keräämään, analysoimaan ja visualisoimaan suuria määriä dataa muun muassa asiakkaista, kilpailijoista sekä markkinatrendeistä. Tekoäly pystyy tunnistamaan eri segmenttejä, käyttäytymismalleja sekä asiakasprofiileja. Näiden tietojen avulla yritykset voivat esimerkiksi kohdentaa mainoksia käyttäjän mieltymysten perusteella.
Personointi
Tekoälyä käytetään usein digitaalisessa mainonnassa muun muassa Facebookin, Googlen ja Instagramin kaltaisilla alustoilla. Sopivia mainoksia näytetään eri asiakassegmenteille analysoimalla käyttäjän tietoja, kuten sukupuolta, ikää, kiinnostuksen kohteita ja muita tekijöitä. Eri asiakassegmenteille näytetään sellaista sisältöä, josta heidän uskotaan olevan kiinnostuneita datan pohjalta. Monessa työkalussa tekoäly onkin sisäänrakennettuna. Esimerkiksi Facebook Adsissä tekoäly päättää itsenäisesti käyttäjädatan pohjalta kenelle halutusta yleisöstä se näyttää minkäkin sisällön.
Trendien havaitseminen
Tekoäly pystyy tunnistamaan trendejä datamassan avulla, joita ihminen ei välttämättä havaitse. Trendien avulla voimme saada paremman käsityksen muun muassa kampanjoiden tehokkuudesta ja mitä muutoksia kampanjaan kannattaa tehdä. Esimerkiksi Google Ads ja Google Analytics käyttävät molemmat tekoälyä trendien havaitsemiseen.
Sisällöntuotanto
Tekoäly on erittäin hyödyllinen työkalu sisältömarkkinoinnissa, sillä se voi auttaa luomaan tekstiä, kuvia ja videoita kehotteiden pohjalta. Tekoäly voikin olla apuna ideointiin eli niin sanottuun tyhjän paperin ongelmaan. Markkinoija voi hyödyntää tekoälyä myös muokkaamaan jo olemassa olevaa tekstiä.
Hakukoneoptimointi
SEO-sisällön luomiseen avainsanatyökalut ovat usein tekoälypohjaisia, kuten Google Keyword Planner. Työkalut säästävät aikaa avainsanojen manuaaliselta tutkimiselta. Avainsanatyökaluja voidaan hyödyntää osuvien avainsanojen etsimiseen yrityksen verkkosivustolle tai mainoksiin tuleviin teksteihin.
